Shamaanin matka-peruskurssi – ensikertalaisen kokemuksia

Anna-Kaarina Louhelainen: “Shamaanin matka-peruskurssi –- ensikertalaisen kokemuksia”,
Kumu 1/98, 7–9.

Tammikuun toinen viikonloppu oli Helsingissä pimeä ja loskainen. Talvinen kaupunki
tarjosi kuitenkin valoa tummaan perjantai-iltaan. Saavuin lumisesta Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiimme osallistuakseni shamaani matka -peruskurssille. En juurikaan tiennyt, mitä kaikkea viikonloppu toisi tullessaan. Shamanismi oli kiinnostanut minua ja aiemmin ja aihe oli tuttu yliopisto-opintojeni kautta. olin lukenut jotain shamaaneista, heidän tehtävistään ja roolistaan. itse opiskelu ja omakohtainen kokemus ovat kuitenkin erillisiä asioita. opinnoissani olin omaksunut tietoa erilaisista elämäntavoista, arvoista ja käsityksistä, mutta en ollut päästänyt näitä arvoja täysin sisälleni, en toteuttanut niitä omassa elämässäni. nyt minulle oli annettu tilaisuus lähteä matkalle itseeni, ja samalla toiseen todellisuuteen. Tämä uusi ulottuvuus tuntui kiinnostavalta ja oikealta askeleelta polullani, mutta toisaalta uude t polut jännittivät kulkijaa.

Ensimmäisenä iltana kurssin vetäjä Chris, apunaan Jaana, kertoi meille ‘aloittelijoille’ shamanismin perusteita; mitä shamaanit tekevät, miksi, ja millainen maailmankuva tämän kaiken takana on. Minulle tämä taustatieto oli olennaisen tärkeää. Tällä tavoin uudet kokemukset oli turvallisempi jäsentää tiettyyn kehikkoon, jonka kautta sain ymmärryksen uusille asioille. keskustelu ja Chrisin kommentit jatkuivat läpi viikonlopun, ennen matkoja ja niiden jälkeen selvitimme sen, mitä teimme ja miksi. Toisaalta huomasi omalta osaltani luottamuksen olevan tietoakin tärkeämpi tekijä. Liiallinen analysoiminen ja järkeily oli unohdettava, oli aika astua shamanistiseen työskentelyyn, jota johdataa henkimaailma, ei tämän tietoisuuden epäilyt. Tämän kulttuurin ja ajan kasvatille luottamus ja irtiotto on joskus vain niin vaikeaa…

Shamanistinen työskentely alkoi jo ensimmäisenä iltana oman voimalaulun etsimisellä ja laulamisella. Siirtymistä ‘shamanistiseen näkemiseen’ auttoivat helistimet, hämärä ja suitsukkeet. Voimalaulun avulla kokosimme voimaa kutsuen henkiauttajiamme. Lauluni, sen yllätyksellisyys ja syvyys, kertoi voimasta ja henkiauttajistani, jotka olivat läsnä, vaikka en vielä saanutkaan niihin vahvaa yhteyttä.

Shamanistinen tieni oli vasta alussa, se oli eräänlaista hapuilua uusien kumppanien keskellä, täynnä kysymyksiä. Seuraavina päivinä jatkoin uutta ( ja samalla niin ikivanhaa) shamanistista tietäni. Teimme ryhmämme kanssa shamanistisia matkoja ja samalla tutustuimme omaan ‘shamanistiseen maantieteeseen’. Matkat aliseen, yliseen sekä tutustuminen omaan voimaeläimen olivat matkoja uuteen, mutta toisaalta hyvin tuttuun maailmaan. Oma alinen ja sen maisemat tuntuivat usein tutuilta, aivan kuin ne olisivat olleet olemassa jo ennen, mutta nyt niihin sai ‘todellisen’ kosketuksen. Tämä oli tietysti minun henkilökohtainen tulkinta omista matkoistani. itse koin yhteyden saamisen omaan voimaeläimeeni hyvin tärkeänä, sillä näin koin kosketuksen henkiauttajiini ja konkreettisen alun shamanistiselle toiminnalle.

Ryhmän yhteinen voima ja kokemusten jakaminen muodostui jo ensimmäisestä istunnosta lähtien tärkeäksi. istuimme piirissä ja kerroimme matkoistamme, kysyimme, vastasimme ja etsimme. minulle eräs kurssin antoisimpia puolia oli juuri kokemusten ja tuntemusten vaihtaminen. Tämä johti joskus mitä mielenkiintoisimpiin havaintoihin ja avarsi omien matkojen ymmärtämistä. Shamaanin tehtävänä on hankkia henkimaailmasta apua ja tietoa yhteisöä varten. Kurssimme edusti viikonlopun ajan tätä yhteisöä ja suoritimme yhteisön kesken shamanistista parantamista.

tällöin työskentely tuntui mielekkäältä ja toisaalta opin siihen sisältyvän vastuun. Kurssimme ikään kuin huipentui viimeisenä päivänä suorittamaamme henkikanoottiparannukseen. Toimimme siinä yhdessä, henkiauttajat apunamme , ja kokosimme voimaa Chrisin tekemää
parannustyötä varten. Tannikkosalishien henkikanootti -parannusmenetelmässä oli erityisen tärkeää toimia yhdessä, luottaa henkiauttajiin ja pyytää heiltä voimaa tehtävää varten. Tässä tehtävässä yhteisömme onnistuikin.

Kurssilla tehdyn shamanistisen työskentelyn ja opetuksen eräänlainen järjestelmällisyys oli mielestäni hyvin positiivista. Shamanistinen maailmankuva avautui järjestelmänä, jossa kaikella on tarkoituksensa. Tämä järjestelmällisyys ei kuitenkaan sulkenut pois luovuutta ja irrottautumista. Kurssilla tehdyt matkat ja harjoitukset suoritettiin aina tietyn periaatteen mukaan, ja jokaisella oli matkan tarkoitus. Shamanistisen työskentelyn tarkoituksena on parantaminen ja tiedon tuominen tähän todellisuuteen, tällöin ei ole kyseessä itsekeskeinen tietoisuuden tilan muuttaminen.

Henkilökohtaisesti koen shamanismin ja kulttuuriperintömme yhteyden hyvin mielenkiintoiseksi ja läheiseksi ja osaltaan tämän kurssin kautta lähestyin aihetta omakohtaisesti, subjektiivisesti. Chris painotti kurssilla hyvin paljon luottamuksen tärkeyttä, eli kuinka meidän pitää olla tietoisia omista kokemuksistamme ja luottaa niihin. Viikonlopun aikana opin jotain tuosta luottamuksesta, mutta toisaalta antautumisen ja omiin kokemuksiin luottaminen on hyvin vaikeaa maailmassa, jossa kaikki todellisuudet on pilkottu analysoitu ja luokiteltu.

Kurssi antoi paljon uusia selitysmalleja tähän monimuotoiseen olemiseemme, toisaalta se herätti kysymyksiä ja tarpeen tietää ja kokea enemmän. Shamanismi ilmenee monella eri tavalla maailmassa, hengissä ja luonnossa. Omalla kohdallani elän vielä kurssin tunnelmissa, enkä tiedä miten ‘arkipäivän’ shamanismi elämässäni ilmenee.

Jatkan shamanismin parissa myös opiskeluni kautta, kirjoitan tällä hetkellä sivuaineessani kulttuuriantropologiassa (Joensuun yliopistossa) proseminaari aiheesta ‘shamanismi tänän päivänä. jos haluat kertoa kokemuksistasi shamanismin parissa, otan mielelläni tekstisi vastaan olla olevaan osoitteeseen. Tutkimukseni tarkoituksena on lähinnä selvittää tämän päivän shamanismia ja sen merkitystä nykyihmiselle. Kaikki kommentit ovat tervetulleita ja vastaukset käsittelen tietysti niin, että tutkimuksesta ei käy selville vastaajan henkilötiedot!

Kiitokset vielä intensiivisestä kurssista Chrisille, Jaanalle ja kaikille muille kurssilaisille!

Shamaaniseura ry
[email protected]