Rumpua rakentamassa Keminmaalla

Sirpa Ahola: “Rumpua rakentamassa Keminmaalla”, Kumu Sirpa Ahola 2000 2, 7–8.

Olin juhannuksen jälkeisellä viikolla kurssilla keminmaalla rakentamassa rumpua shamaanisesti Jaanan ja Chrisin johdolla, samalla kurssilla oli perusteet shamanismiin ja hänen työhönsä.

Kun rumpua rakennetaan shamaanisesti eri työvaiheissa kysytään hengiltä neuvoa ja opastusta esimerkiksi millaisia koristeita rumpuun laitetaan, tutustutaan rummun henkeen, kastetaan rumpu (se oli erittäin vaikuttava seremonia!!) jen. Rummun hengeltä pyydetään myös parannusta rummun käyttämiseen, sen matkan haluan jakaa kanssanne, olkaa hyvä.

Matkan aihe: Pyysin rummun hengeltä parannusta tarttuakseni rumpuun.

Saavuin aliseen, tunsin itseni hyvin itkuiseksi, sillä näin vaalean hahmon edessäni, mutta en päässyt sen luokse, koska välillämme oli jonkinlainen “lainapeite”. Tutkittuani peitettä huomasin, että se oli kiinnitetty nastoilla. Otin peitteen pois ja edessäni seisoi hohtavan vaalea poro, joka osoittautui myöhemmin rumpuni hengeksi.
Poro pyysi minua istumaan selkäänsä ja lähdimme matkaan. hetken kuluttua saavuimme metsäaukiolle, jossa oli pieni mökki. mäkki oli juurtunut kirjaimellisesti maahan eikä sillä ollut hyvä olla, sillä juuret olivat täynnä vaaleita toukkia. Minua pyydettiin keräämään pois toukat, jotka piti laittaa punaisiin omenoihin. Sitten olikin mökin siivouksen vuoro, sillä se oli noen peitossa. Putsasin savupiipun ja huoneen. kaikki oli hyvin nokista ja mustaa, paitsi yksi mela, joka oli hohtavan valkoinen. Minun piti ottaa mela itselleni myöhempää tarkoitusta varten. Siivouksen jälkeen olin noen ja lian peitossa, siispä menin lampeen pesulle. Peseydyttyäni nousin lammesta ja siinä oli tosi kirkas vesi. Ihmettelin sitä hieman, sillä lampeen ei virrannut vettä mistään ja silti se oli puhdas ja kirkas. palasin mökkiin, jossa oli iso nokinen kahvipannu ja kävin pesemässä sen lammessa.

Mökissä oli maakellari, jonka sisäänmeno oli lattiassa. kellarissa oli ituisia perunoita, poistin idut ja keitin perunat. perunoiden lisäksi valmistin keitettyjä porkkanoita, ruskeaa kastiketta ja porsaankyljyksiä. Katoin pöydän niittykukkien kera. Mökkiin saapui n. 35–45-vuotias kaljuuntuva mies, yllään hänellä oli pellavasta valmistettu kaapu ja kädessään hänellä oli paimensauva. Tarjosin hänelle ruokaa ja ysyin oliko hän talon väkeä. Mies vastasi: ”En asu, olen vaeltava muukalainen”. Sanoin miehelle, että hän voi nukkua sängyssä, jos hän on väsynyt. Sillä välin kun mies nukkui tein omenapiirakkaa ja keitin kahvia. miehen herättyä kysyin, onko hän rummun henki. “En, mutta autan sinua ottamaan rummun vastaan”. Mies laittoi sauvan pääni päälle, siitä lähti valkoinen, paksu “lasersäde”, joka meni päästä varpaisiin. Sitten mies asetti sauvan vasemman käteni sormenpäihin ja säde meni vasemmasta kädestäni oikeaan. mies sanoi minulle “Anna voiman virrata.” Tämän jälkeen mies lähti syömättä omenapiirakkaa ja juomatta kahvia.

Mökin ulkopuolella odottikin jo poro ja menimme lampeen uimaan ja kisailemaan.

Terveisiä kaikille kurssilaisille, Teidän kanssanne oli tosi antoisaa viettää hieno kurssiviikko.